Kielitietoisesta opetuksesta on puhuttu jo useita vuosia, mutta edelleen taitaa olla epäselvää, mitä se oikeastaan tarkoittaa. Toimintamallin leviäminen S2-opetuksen ulkopuolelle on ollut hidasta. Kielitietoisuuden tavoitteita ovat mm. huomion kiinnittäminen kieleen sisällön ohella, monikielisyyden ja sen arvostuksen näkyväksi tekeminen sekä oppiaineiden välisen yhteistyön lisääminen (Pops 2014). Näitä aiheita on käsitelty Osuuskunta Opetus ja ohjauksen koulutuksissa useaan otteeseen, viimeksi Opetushallituksen rahoittamassa täydennyskoulutuksessa Kielitietoinen opetus S2-oppijan tukena, 2020-2021.

Kielitietoinen lähestymistapa ei ole vain perusopetuksen asia, vaan sen pitäisi yleistyä kaikkeen opetukseen varhaiskasvatuksesta yliopistoon. Päiväkodeissa kielitietoisuus luultavasti onkin aika paljon läsnä kaikessa toiminnassa, mutta sanojen ja käsitteiden selittäminen vähenee heti alakoulussa, ja jää työtapana usein lähestulkoon pois yläkouluun ja toiselle asteelle tultaessa. Opettajat olettavat liian monet asiat tutuiksi ja jopa itsestäänselviksi, ja ymmärtäminen jää varmistamatta.

Luku- ja kirjoitustaidon opetusta kaipaavien aikuisten määrät ovat kasvaneet Suomessakin kovasti. Perustaitojen hallinta tällä kohderyhmällä on vaihtelevaa: osa puhuu hyvin suomea, mutta ei osaa lukea eikä kirjoittaa edes omalla kielellään, jotkut eivät osaa puhua suomea eivätkä lukea, jotkut tuntevat kirjaimet mutta lukutaito on olematon jne. Yhteistä kaikille on heikko ja risainen koulutustausta ja sen myötä puutteelliset opiskelutaidot. Ammattiin opiskeleminen ja työllistyminen Suomessa on vaikeaa ilman perustaitoja. Siksi tarvitaan lukutaitokoulutusta, ja lisäoppia opettajille.

Osuuskunta Opetus ja ohjaus on yhteistyössä Helsingin aikuisopiston kanssa järjestänyt vuodesta 2016 koulutusta luku- ja kirjoitustaidon opettamisesta aikuisille maahanmuuttajille. Koulutuksen laajuus on 12 op, ja sen on rahoittanut Opetushallitus. Koulutukset perustuvat lukutaidon opetussuunnitelmiin vuosilta 2012 ja 2017, sekä kokemuksiin aiemmista koulutuksista (vuosina 2011-2014 Oph:n tai OKM:n rahoittamina) ja käytännön opetustyöstä. Aluksi järjestettiin sekä normaalia lähiopetusta että verkko-opetusta, mutta vuodesta 2020 kaikki koulutukset ovat olleet kokonaan verkossa ilman tapaamisia.